Aivoverenkiertohäiriön jälkeen usein myös parisuhde muuttuu. Toisen hyväksyminen, uskallus vaikeistakin asioista puhumiseen ja läheisyys voivat kuitenkin myös tiivistää suhdetta.
– Kun parisuhteen toinen osapuoli sairastaa aivoverenkiertohäiriön, myös kumppani käy läpi kriisiä. Aivoverenkiertohäiriö on aina koko perheen sairaus, sanoo Aivoliiton psykologi Timo Teräsahjo.
Parisuhdetta tukee, jos myös sairastuneen kumppani tulee mukaan kuntoutukseen ja lääkärikäynneille. On tärkeää, että molemmat saavat asianmukaista tietoa sairaudesta ja sen oireista. Aivoverenkiertohäiriöön voi kuulua sekä näkyviä fyysisiä oireita että neuropsykologia oireita, kuten esimerkiksi voimakasta väsymystä tai aloitekyvyttömyyttä. Kumppani voi tarvita apua fyysisessä avustamisessa siirtymistä ruuanlaittoon.
– Varsinkin sairauden alkuvaihe voi tuoda yhdessäoloon hoitosuhteen tuntua. Yhdessäolossa tulisi kuitenkin aktiivisesti pyrkiä kohti tasavertaisuutta ja mahdollisimman normaalia vuorovaikutusta, jossa molemmilla on lupa ilmaista tuntemuksiaan ja johon ei kuulu vallankäyttöä, kertoo Teräsahjo.
Hän muistuttaa, että parisuhteessa ei-sairastunut on ennen kaikkea kumppani eikä auttaja. Ammattiauttajien on puolestaan hyvä muistaa, etteivät he puhu kollegalle vaan aina ensisijaisesti avio- tai avopuolisolle.
Uskalla puhua
Hyvään parisuhteeseen kuuluu avoin keskustelu myös sairastumisen jälkeen. Teräsahjon mukaan rakentavaa ei ole pohtia, miten toinen voisi muuttua paremmaksi vaan kummankin osapuolen kannattaa kertoa, miten itse kokee asiat, miltä milloinkin tuntuu.
Aivoliiton toimintaterapeutti ja seksuaalineuvoja Kirsi Lukka-Aro kertoo, että aivoverenkiertohäiriön jälkeen hellä kosketuskin voi muuttua kivuksi, kun aivot tulkitsevat viestejä eri tavalla, mitä kumppani sitten voi säikähtää.
– Sairauden myötä muuttunut keho vaikuttaa myös kehonkuvaan. Hyväksytyksi tulemisen tarve sairastuneella on suuri ja voi mietityttää hyväksyykö kumppani sellaisena kuin on, pohtii Lukka-Aro.
Aivoverenkiertohäiriön jälkeen voi askarruttaa, mihin seksissä kykenee sekä uskaltaako sitä ylipäänsä lähteä harrastamaan. Lukka-Aron mukaan yhdyntä ei ole kiellettyä, seksiin on lupa.
Sairauden jälkeen ongelmat seksissä ovat yleisiä: ne voivat johtua niin fyysisistä kuin psyykkisistä tekijöistä. Halvausoireiden myötä voi tulla erektiohäiriöitä, kostumisen vähenemistä ja lantionpohjan lihaksiston heikkouksia kummallakin osapuolella. Seksuaalinen haluttomuus on myös hyvin yleistä.
– Armollisuus itseä kohtaan on tärkeää, suorituspaineet pois! Kannattaa aloittaa varovasti. Läheisyys on hirveän tärkeää. Pariskunnat, jotka löytävät sen, selviytyvät paremmin myös muusta, sanoo Lukka-Aro.
Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa myös afasiaa eli puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeutta. Riski tulla väärinymmärretyksi puolin ja toisin lisääntyy sekä keskustelut voivat vähentyä.
Parisuhteen vuorovaikutusta on tärkeää pitää yllä ja huolehtia, että molemmat tulevat kuulluiksi. Tarvittaessa molempien kannattaa opetella käyttämään apuna erilaisia kommunikoinnin tukikeinoja kuten kirjoittamista, piirtämistä, kuvia, eleitä ja ilmeitä.
Myös sairastuneen kumppanille tukea
Usein läheiset kysyvät pelkästään sairastuneen vointia, mutta unohtavat kumppanin. Läheisellä on olemassa uupumisriski, jollei perhe saa tilanteeseen riittävää tukea. Läheisen tarvitsema apu riippuu tilanteesta: se voi tarkoittaa konkreettisia tukitoimia kotiin kuten esimerkiksi avustajapalveluita tai psykologista tukea kriisin käsittelemiseksi.
– Läheiset kokevat itsensä usein uupuneeksi ja stressaantuneeksi. Masennusta esiintyy läheisillä lähes yhtä paljon kuin sairastaneilla, huomauttaa Teräsahjo.
Sairastuminen voi tuoda eteen myös hankalia tilanteita. Teräsahjon mukaan sekin voi olla riski, että pariskunta jatkaa sairastumisen jälkeen yhdessä, vaikka suhteessa olisi ollut suuria ongelmia jo aiemmin ja pohdittu eroa. Joskus jatketaan yhdessä vain sen takia, kun tuntuu ettei tilanteessa voi erota.
Parisuhde voi olla kuntoutumista edistävä asia, kun kumppanit hyväksyvät toisensa sellaisina kuin ovat. Kaksi ihmistä ovat yleensä päätyneet parisuhteeseen, koska viihtyvät yhdessä, heillä on yhteisiä asioita ja he jakavat samat arvot.
– Kannattaa pohtia, miten sairastumisen jälkeen jatketaan yhdessä niin, että nämä asiat toteutuvat jatkossakin. Oleellista on etsiä aktiivisesti hyvältä tuntuvia tapoja olla yhdessä. Sairastumisen alkuvaiheen rutiineihin ja kapeutuneeseen elämään ei tulisi juuttua, pohtii Teräsahjo.
- Teksti: Annina Ranimo
- Kuva: Mostphotos
