Korkeat kolesterolit saa hallintaan lääkityksellä. Aivoinfarktin sairastaneella suotuisissa lukemissa pysyttelevä LDL-kolesteroliarvo madaltaa uusimisriskiä huomattavasti, kertoo LT, neurologian erikoislääkäri, dosentti Petra Ijäs HUSista.
Mikä on kohonneen kolesterolin merkitys aivoverenkiertohäiriön riskitekijänä?
Kohonnut kolesteroli on kiistaton riskitekijä etenkin aivoinfarktille. Kaikkein haitallisin kolesterolityyppi on nimeltään LDL. Kohonneen LDL-pitoisuuden on tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan yksinkin kasvaneeseen riskiin saada aivoinfarkti.
Hyvän käsityksen koholla olevan LDL:n vaikutuksesta aivoinfarktin riskiin saa väestötasolla toteutetuista tutkimuksista. Niissä on havaittu, että jos kenelläkään ei olisi korkeaa LDL:ää, aivoinfarktit vähenisivät 25:llä prosentilla.
Eikö kolesterolilla ole elimistössämme ihan oikea tehtävä? Miksi korkea LDL on riskitekijä?
Kolesteroli on tuiki tärkeä rakennusaine etenkin soluillemme – ja elimistömme tarvitsee sitä tietyn määrän. Maksamme osaa valmistaa sitä kehon tarvitseman määrän, mutta usein saamme kolesterolia liikaa esimerkiksi kovaa rasvaa sisältävästä ruoasta. Myös perimällä on usein tekoa siinä, että LDL kohoaa.
Kohonnut LDL-kolesteroli on siksi haitallista verisuonillemme, että jos sitä kiertää veressä liikaa, se tarrautuu verisuonten seinämiin, tulehduttaa ja haurastuttaa niitä ja alkaa muodostaa niihin rasvakertymiä eli plakkeja.
Kun kolesteroliplakki on kasvanut tarpeeksi isoksi, se alkaa ahtauttaa verisuonta ja estää normaalia verenvirtausta. Plakki voi myös revetä ja tukkia verenvirtauksen hyvinkin äkkiä. Seurauksena voi siten olla sydän- tai aivoinfarkti.
Mikä on muiden kolesterolityyppien merkitys aivoinfarktiriskissä?
LDL:n ohella veressämme kiertää HDL-kolesterolia sekä triglyseridejä. HDL-kolesteroli on niin sanottua ”hyvää” kolesterolia. Se nappaa verisuonten seinämästä kolesterolia ja ehkäisee siten omalta osaltaan verisuonia tukkeutumasta.
Tuoreimman tutkimuksen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että korkeakaan HDL-pitoisuus ei peittoa riittävästi kohonnutta LDL:ää. Toisin sanoen hyvä HDL-kolesteroli ei pysty pienentämään tarpeeksi aivoverenkiertohäiriön riskiä, jos LDL-arvo on kohonnut.
Tutkimusten mukaan korkeat triglyseridit eivät yksin näytä erityisesti lisäävän aivoinfarktin riskiä. Sen sijaan muut AVH-riskiä kohottavat tekijät, joita ovat etenkin vähäinen liikunta, tupakointi, kohonnut verenpaine, ylipaino sekä kakkostyypin diabetes, nostavat aivoverenkiertohäiriön vaaraa. Ja juuri näillä ihmisillä myös triglyseridit ovat yleensä koholla.
Onko kohonneella LDL-kolesterolilla tekemistä aivoverenvuotoriskin kanssa?
Korkea kolesteroli aiheuttaa pienten suonten tautia, johon liittyy mikrovuotojen riski. Mikrovuotojen synnyssä kuitenkin korkealla verenpaineella on keskeisempi rooli. Aivoverenvuodon sairastaneella on yleensä suuri riski saada sydän- tai aivoinfarkti, ja sen vuoksi myös heillä pyritään saamaan korkea kolesteroli hallintaan.
Miten aivoinfarktiriskiä voi madaltaa?
Tärkein tapa ehkäistä sekä aivo- että sydäninfarkteja on kolesterolia alentava statiinilääkitys. Korkea kolesteroli ei tunnu miltään, joten jokaisen meistä on tärkeää tietää omat kolesteroliarvonsa. Ja arvot tietää vain mittauttamalla ne laboratoriossa.
Statiinilääkitys on syyttä joutunut huonoon maineeseen – moni luulee, että ne aiheuttavat herkästi lihaskipua. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä ehkä noin kymmenesosalle statiininkäyttäjistä ilmaantuu lihashaittoja. Saatavilla on kuitenkin useita erilaisia statiineja sekä myös uusia kolesterolilääkkeitä, joista yleensä löytyy siedetty vaihtoehto myös heille, joilla yhdenlainen statiini on kipeyttänyt lihakset.
Toki myös elintavat merkitsevät: säännöllinen liikunta, terveellinen, kasvisvoittoinen ja hyviä rasvoja sisältävä ruokavalio, tupakoimattomuus ja ylipainon välttäminen ehkäisevät aivoverenkiertohäiriön riskiä.
- Teksti Essi Kähkönen
- Kuva Shutterstock
