AVH-kuntoutuskurssin tavoitteena on vahvistaa jokapäiväistä toimintakykyä. Ryhmäläisten keskinäinen vertaistuki on tärkeä osa kurssin antia.
Kelan tukemat AVH-kuntoutuskurssit palaavat vuosien tauon jälkeen Aivoliiton kurssivalikoimaan. Järjestämispaikkana on Erityisosaamiskeskus Suvituuli Turussa.
− On hienoa, että Aivoliitto menestyi tarjouskilpailussa ja ryhtyy taas näiden kurssien järjestäjäksi, vastaava suunnittelija Pirjo K. Tikka Kelan kuntoutuspalvelujen ryhmästä sanoo. AVH-kuntoutuskurssi on tarkoitettu työ- tai eläkeikäisille aivoinfarktin tai aivoverenvuodon sairastaneille henkilöille. Pirjo K. Tikan mukaan se soveltuu parhaiten kuntoutujille, joiden sairastumisesta on kulunut jonkin verran aikaa ja joiden toipuminen on jo päässyt alkuun.
− Eniten kurssista saavat irti osallistujat, joiden toimintakykyyn sairaus on vaikuttanut vain osin. Muut kuntoutusmuotomme palvelevat sitten paremmin henkilöitä, joilla on vaikeampia AVH:n aiheuttamia vaurioita. Kela on vastikään kartoittanut erilaisille kursseilleen osallistuneiden kuntoutujien kokemuksia ja toiveita. Tulosten perusteella sisältöjä on hiottu vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden todellisia tarpeita.
Uutta on esimerkiksi se, että ennen ensimmäistä kurssiviikkoa osallistujaan otetaan yhteyttä. Puhelussa käydään läpi käytännön asioita ja vastataan kurssilaisen mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
− Asiakkaat ovat erityisesti toivoneet, että kurssille voisi mennä paremmin valmistautuneena. Samalla on jo mahdollisuus miettiä yhdessä palveluntuottajan kanssa, millaisia tavoitteita ihminen itse haluaa osallistumiselleen asettaa, Pirjo K. Tikka kertoo.
Ei luennoilla istumista
Avainasia AVH-kuntoutuskurssilla on nimenomaan yksilöllisyys. Jokainen osallistuja määrittelee omat tavoitteensa ja sen, mihin erityisesti haluaa kurssin aikana löytää ratkaisuja.
− Kurssin konkreettinen sisältö sitten muotoutuu eräänlaiseksi yhdistelmäksi kaikkien kahdeksan osallistujan tarpeista ja tavoitteista. Kela ei enää vanhaan tapaan ohjeista yksityiskohtaisesti, mitä kurssilla tapahtuu, Pirjo K. Tikka sanoo.
Pitkiä asiantuntijaluentoja ei kuulu kurssiohjelmaan oikeastaan lainkaan, sillä asiakkaiden palaute niiden hyödyllisyydestä on ollut erittäin kriittistä. Sen sijaan saatetaan kuulla hyvin lyhyt alustus jostakin teemasta. Tämän jälkeen aihetta aletaan käsitellä ryhmäkeskustelussa, johon jokainen voi halutessaan osallistua.
− Luvassa on varmasti runsaasti niin kutsuttua toiminnallista harjoittelua. Voidaan vaikkapa mennä yhdessä keittiöympäristöön ja siellä kokeillaan, miten monipuolisen aamupalan valmistaminen onnistuu motorisista pulmista huolimatta.
Kurssiin kuuluu niin ikään yksilöohjausta ja henkilökohtaisia keskusteluja ammattilaisten kanssa.
Ehkä kaikkein tärkeintä on kuitenkin vertaistuki ja mahdollisuus tutustua muihin samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin. Pirjo K. Tikan mukaan vertaiskontaktien merkitys nousee toistuvasti esiin asiakkaiden palautteissa.
− Juuri tästä syystä perinteisillä, intensiivisillä kurssikeskusjaksoilla on edelleen oma paikkansa Kelan rahoittamassa tarjonnassa, vaikka kehitämme ja lisäämme kovasti myös etäkuntoutusta, Pirjo K. Tikka toteaa.
Puhu kuntoutuksesta lääkärille
AVH-kuntoutuskurssi on jaettu kolmeen viiden vuorokauden mittaiseen jaksoon, jotka pidetään suunnilleen parin kuukauden välein. Osallistujat saavat väliajoille erilaisia tehtäviä kotona toteutettaviksi, ja kurssin järjestäjään voi olla tarpeen mukaan yhteydessä.
Uutta ovat kuntoutumisen seurantayhteydenotot, joita jatketaan viimeisen kurssijakson jälkeen.
− Asiakkaat ovat toivoneet, ettei tuki katkeaisi kuin seinään. Yhteensä kokonaisuus kestää nyt seurantayhteydenottoineen noin vuoden, Pirjo K. Tikka kertoo.
Hänen mukaansa parhaassa tapauksessa ihminen saa kuntoutuskurssilta uusia konkreettisia keinoja toimia arjessa. Myös henkiset voimavarat ovat kasvaneet ja sopeutuminen sairauteen edistynyt entistä pidemmälle.
Pirjo K. Tikka rohkaisee keskustelemaan kuntoutusasioista oman lääkärin tai kuntoutusohjaajan kanssa. Hän kehottaa tutustumaan niin ikään Kelan tukemaan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Se soveltuu kuntoutumisessaan paljon tukea tarvitseville henkilöille.
− Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistumiseksi tarvitaan kuntoutussuunnitelma. Toteutustapoja on monia erilaisia: moniammatillista yksilökuntoutusta, kursseja tai terapioita. Eivätkä esimerkiksi Kelan myöntämät terapiat suinkaan estä kuntoutuskurssille pääsemistä, toisin kuin moni luulee, Pirjo K. Tikka korostaa.
Kelan verkkopalvelun henkilöasiakkaat-sivuille on tänä vuonna avattu kuntoutusapuri, joka auttaa löytämään valikoimasta itselle sopivimman kuntoutusvaihtoehdon.
Artikkeli on ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 4/2019.
- Teksti: Mari Vehmanen
- Kuvat: Eliisa Laine
