Kun toiminnanohjaus ei toimi, käyttäytymistämme ohjaavat tavat ja nopeaa mielihyvää tuottavat asiat. Silloin esimerkiksi terveellisten elintapojen noudattaminen voi olla vaikeaa.
Neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikaisen mukaan ihmisten tiedot aivojen toiminnoista ovat lisääntyneet, mutta toiminnanohjaus on asia, josta olisi hyvä puhua enemmän. Se on mukana tunteiden, käyttäytymisen ja ajattelun säätelyssä.
– Toiminnanohjausta tarvitaan erityisesti silloin, kun emme tee rutiininomaisia samanlaisina toistuvia asioita, vaan kun tehdään uusia tai haastavia asioita. Näitä toimintoja tarvitsemme nykyään työelämässä lähes kaikissa tehtävissä ja myös monilla muilla elämän osa-alueilla.
– Silloin kun kuormitamme aivoja liiallisesti, toiminnanohjauksen kapasiteetti ei olekaan käytössä työtehtäviin eikä toisaalta myöskään aivoterveellisiin valintoihin tai elintapoihin, huomauttaa Kaisa Hartikainen.
Esimerkiksi elintapamuutoksiin ja toisaalta terveellisen ruokavalion tai liikuntasuositusten noudattamiseen tarvitaan toiminnanohjausta silloin, kun se ei ole automaatio ja vaikka jo lapsuudessa opittu tapa.
– Jos päivällä työ ei ole aivoergonomista ja aivojen toiminnanohjaus on todella kuormittunut, niin illalla emme kenties kykene muuhun kuin katsomaan telkkaria ja syömään niitä sipsejä. Jotta siinä tilanteessa valitsemmekin, että lähden nyt kävelylle ja teen jonkun terveellisen iltapalan, niin se vaatii sitä, että pystymme ohjaamaan toimintaamme tarkoituksenmukaisesti.
Aivot tarvitsevat kapellimestaria
– Toiminnanohjauksesta käytetään usein metaforaa, että se on aivojen kapellimestari. Lisäksi voi ajatella, että muusikot ovat aivojen muita toimintoja: tiedonkäsittelytoimintoja ja tunnetoimintoja. Ja vaikka jokainen niistä muusikoista osaisi hommansa, niiden yhteispeli ei toimi hyvin, jos ei ole kapellimestaria, kertoo Hartikainen.
– Kapellimestari eli toiminnanohjaus siis mahdollistaa, että pystymme suuntaamaan toimintaa kohti tulevia tavoitteita, emmekä toimi vain tässä ja nyt mielihalujemme johdattelemana.
Toiminnanohjaus saattaa heikentyä esimerkiksi monien aivosairauksien ja aivovammojen seurauksena. Myös masennus ja monet muut mielenterveyden häiriöt heikentävät sitä. Toisaalta voi käydä myös niin päin, että heikko toiminnanohjaus voi lisätä masennusalttiutta.
– Säätelemme jatkuvasti mielialaamme, vaikka emme aina tietoisesti. Jos vaikka naapuri tulee vastaan eikä tervehdi, niin ensin siitä voi herätä negatiivinen tunne, että eikö se tykkääkään minusta tai onko se vihainen. Mutta sitten aivot toiminnanohjauksen tuella pystyvät arvioimaan uudelleen tilanteen ja ajattelemaan, että ehkä sillä oli vain kiire, eikä se huomannut minua.
Jos huomaa uusia haasteita toiminnanohjauksessa, Kaisa Hartikainen kehottaa ensin pohtimaan omaa kuormituksen tilaa. Toiminnanohjausta voikin ajatella jonkinlaisena aivoterveyden mittarina – ei vertailemalla toisiin vaan nykytilannetta omaan aiempaan aivoterveyteen.
Työuupumus heikentää toiminnanohjausta
Aivosairauksien lisäksi myös työuupumus heikentää arjen toiminnanohjaustoimintoja. Uudessa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että uupumusoireita kokevat kärsivät enemmän toiminnanohjauksen haasteista, ja he olivat myös fyysisesti vähemmän aktiivisia, sillä heille kertyi päivässä vähemmän askelia.
– Vaikka syytä tähän ei tutkittu, on mahdollista, että juuri heikentyneet toiminnanohjaustoiminnot vaikuttivat myös elämäntyyliin, jossa on vähemmän fyysistä aktiivisuutta, kertoo tutkimusta johtanut Kaisa Hartikainen.
Tutkimustulokset julkaistiin Brain Sciences -lehdessä. Artikkelissa tuli myös esille sydänterveyden, palautumisen ja toiminnanohjauksen välinen suhde. Tutkimuksessa sykevälivaihtelun lisääntyminen, mikä heijastaa parempaa palautumista, linkittyi parempiin toiminnanohjaustoimintoihin.
– Jos haasteet lisääntyvät tai heikentävät merkittävästi toimintakykyä arjessa tai työssä, tulee hakeutua lääkärin arvioon, jotta haasteiden syy selviää. Kuormittuneisuuteen liittyy yleensä lievempiä haasteita, joita usein vain itse huomaa, kun taas neurologisiin aivosairauksiin, kuten joihinkin muistisairauksiin, liittyvät toiminnanohjauksen haasteet ovat yleensä sellaisia, että muutkin ne huomaavat.
Tutkimus: Pihlaja M, Tuominen PPA, Peräkylä J, Hartikainen KM. Occupational Burnout Is Linked with Inefficient Executive Functioning, Elevated Average Heart Rate, and Decreased Physical Activity in Daily Life - Initial Evidence from Teaching Professionals. Brain Sciences. 2022; 12(12):1723.
https://doi.org/10.3390/brainsci12121723
- Teksti: Annina Ranimo
- Kuva: Mostphotos
