Aurallista migreeniä sairastavat nuoret naiset saavat aivoinfarktin keskimääräistä useammin. Tupakointi ja ehkäisypillereiden käyttö kasvattavat riskiä vielä lisää.
1. Onko migreenillä ja aivoverenkiertohäiriöillä yhteyttä toisiinsa neurologi, dosentti Ville Artto HUS:sta?
Tutkimuksissa on havaittu väestötasolla eräs tilastollinen yhteys. Aurallista migreeniä sairastavilla on keskimääräistä korkeampi riski saada aivoinfarkti. Sen sijaan aivoverenvuodon ja migreenin välillä tällaista yhteyttä ei ole huomattu.
2. Mikä on aurallinen migreeni?
Migreeni jaetaan kahteen päätyyppiin. Aurallisessa migreenissä usein ensimmäiset merkit lähestyvästä migreenikohtauksesta ovat neurologiset oireet: tyypillisimmin näköhäiriöt mutta myös toispuoleinen puutuminen tai jopa ohimenevä halvaantuminen sekä puheentuoton vaikeutuminen. Eräs yleinen oire on laajenevan sahalaitakuvion ilmestyminen näkökenttään 5−60 minuutin ajaksi. Näitä sitten seuraavat muut oireet eli voimakas päänsärky, pahoinvointi ja valoarkuus. Aurattomassa migreenissä taas kohtaus alkaa suoraan päänsärystä.
Noin joka kolmannella migreeniä sairastavalla on sairauden aurallinen muoto. Tosin jaottelu päätyyppeihin ei ole mitenkään jyrkkä, vaan myös kaikenasteisia välimuotoja esiintyy.
3. Kuinka selkeä yhteys aurallisen migreenin ja aivoinfarktien välillä on?
Kaikkein merkittävintä yhteys on alle 45-vuotiailla aurallista migreeniä sairastavilla naisilla. Heillä aivoinfarktin riski on noin kaksinkertainen verrattuna muihin samanikäisiin naisiin. Tupakointi ja ehkäisypillereiden käyttö kasvattavat heidän riskiään vielä tästäkin.
Miehillä ja iäkkäämmillä naisilla tilastollinen yhteys sairauksien välillä saattaa olla olemassa, mutta se ei ole yhtä vahva.
4. Mitä migreeniä sairastavien nuorten naisten pitäisi tästä päätellä? Onko heidän syytä olla huolissaan?
Nuorten naisten aivoinfarktit yleisesti ovat niin harvinaisia, ettei edes kaksinkertainen riski merkitse mitään suurta todennäköisyyttä. Päivystyksiin ei siis suinkaan kiidätetä jatkuvasti nuoria migreeniä sairastavia naisia aivoinfarktien vuoksi.
Sen sijaan tupakoinnin lopettaminen on heille riskin pienentämiseksi erittäin suositeltavaa – kuten tietysti kaikille muillekin. Ja e-pillereiden sijasta kannattaa käyttää muita ehkäisymenetelmiä.
5. Entä tarvitseeko migreenikohtauksen iskiessä murehtia huonon voinnin lisäksi vielä aivoverenkiertohäiriön mahdollisuutta?
Moni potilas tosiaan kuvailee, että migreenikivun ollessa pahimmillaan tuntuu kuin päässä jokin verisuoni repeäisi. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Migreenikohtauksen alkaessa saa siis rauhassa keskittyä kaikkeen, mikä itsellä tehokkaimmin kohentaa oloa.
6. Tiedetäänkö, mikä selittää aurallisen migreenin ja aivoinfarktien yhteyttä?
Teorioita on toistaiseksi useita. Luultavasti kyse ei ole yhdestä seikasta vaan monen eri selittävän tekijän summasta. Ensinnäkin on mahdollista, että molempien sairauksien taustalla vaikuttaa sama, toistaiseksi tuntematon perinnöllinen mekanismi.
Toisaalta on esitetty, että neurologiset migreenioireet aiheuttava ”Cortical Spreading Depression” CSD eli aivokuorella hitaasti etenevä aktivaatiolama-aalto samalla altistaisi aivot jollakin tavoin infarktille.
On myös havaittu, että sydämen eteisseinän avoin soikea aukko eli PFO on keskimääräistä yleisempi sekä aurallista migreeniä sairastavilla että aivoninfarktin saaneilla. Yhdysvalloissa on jopa kokeiltu PFO:n sulkuleikkauksia migreenin parantamiskeinona, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia.
Niin ikään kaulavaltimon dissekaatiota eli seinän repeytymistä esiintyy tavallista enemmän migreenipotilailla. Lisäksi dissekaatio on eräs nuorten aivoinfarktien yleisimmistä aiheuttajista.
Tutkimusta ja tietoa eri selitysten tueksi tarvitaan silti lisää.
7. Onko migreeniä ja aivoverenkiertohäiriötä joskus hankala erottaa toisistaan?
Tutkivan lääkärin näkökulmasta oireiden perusteella voi tosiaan olla vaikea joissakin tilanteissa tunnistaa, kummasta on kyse. Varsinkin elämän aivan ensimmäinen, yllättäen tuleva migreenikohtaus saattaa ensin herättää AVH-epäilyn.
Niin voi myös käydä esimerkiksi, jos voimakkaan migreenin vuoksi potilas ei pysty puhumaan juuri lainkaan. Itsekin muistan kerran jo valmistelleeni liuotushoidon aloittamista, kun potilaan puoliso kiiruhti paikalle kertomaan migreenistä.
Mutta kun päänsärkykohtauksia on takana jo kymmeniä, tuttujen oireiden voi varsin turvallisesti päätellä olevan jälleen kerran migreenin aiheuttamia.
8. Entä vaikuttaako aivoverenkiertohäiriön sairastaminen jotenkin migreenialttiuteen?
Olen kuullut potilaiden raportoivan muutoksesta kumpaankin suuntaan. Jotkut kertovat, että migreeni on helpottunut aivoverenkiertohäiriön jälkeen.
- Teksti: Mari Vehmanen
- Kuva: PIXABAY
