Parhaiten AVH:n toistumisen todennäköisyyteen voi vaikuttaa ottamalla lääkkeet. Uusiutumisen pelon ei tarvitse antaa hallita elämää.
1. Kuinka yleistä aivoverenkiertohäiriöiden uusiutuminen on, johtava ylilääkäri, neurologi Atte Meretoja HUS:sta?
Tarkat luvut riippuvat siitä, miten pitkään aivoverenkiertohäiriön sairastaneita henkilöitä seurataan. Yleisesti kaikista aivoverenkiertohäiriöistä noin 75 prosenttia on elämän ensimmäisiä tapauksia, ja loput noin 25 prosenttia ovat uusiutumisia.
Näihin lukuihin vaikuttaa, että jotkut ikävä kyllä sairastuvat monta kertaa. Pääsääntönä voi pitää, että noin joka viidennellä henkilöllä aivoverenkiertohäiriö uusiutuu.
Osuus on kutakuinkin yhtä suuri sekä aivoinfarkteissa että aivoverenvuodoissa. Positiivisen poikkeuksen muodostaa lukinkalvonalainen verenvuoto, joka uusiutuu erittäin harvoin aneurysman sulkemisen jälkeen.
Joka tapauksessa numeroiden lohdullinen viesti on, että ylivoimainen enemmistö ei sairastu enää koskaan toiste.
2. Pieneneekö riski, kun sairastumisesta ehtii kulua yhä enemmän aikaa?
Uusiutumisen riski on tosiaan suurimmillaan ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana. Kolmeen kuukauteen asti kuntoutujan riski saada uusi aivoverenkiertohäiriö on noin kymmenkertainen verrattuna väestöön keskimäärin.
Vuoden kuluttua riski on kuitenkin laskenut suunnilleen samalle tasolle kuin kaikilla muillakin – edellyttäen, että henkilö saa hoitoa. Keskeistä on syödä lääkkeet ja saada korkea verenpaine ja kolesteroli kuriin.
3. Onko uusiutuminen sitä todennäköisempää, mitä vakavampi ensimmäinen sairastuminen on ollut?
Tällainen yhteys on olemassa. Vakavan AVH:n jälkeen uusiutuminen on yleisempää kuin lievemmäksi jääneen, ja ohimenevän TIA-kohtauksen uusiutumisriski on vielä pienempi.
On muutamia sairaustyyppejä, joissa uusiutuminen on erityisen yleistä. Aivoinfarkteista tällaisia ovat esimerkiksi kaulavaltimoahtaumat ja aivoverenvuodoista amyloidin verisuonisairauden aiheuttamat. Näitä tuleekin hoitaa erityisen tehokkaasti.
4. Miten henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat?
Korkea ikä ja miessukupuoli nostavat uusiutumisriskiä hieman, mutta vaikutus on aika pieni. Eikä näihin asioihin voi itse vaikuttaa mitenkään.
5. Onko uusiutunut AVH yleensä vakavampi kuin ensimmäinen?
Uusiutuneen sairauden vaikutukset toimintakykyyn ovat tosiaan usein merkittävämmät kuin ensimmäisen. Myös kuolleisuus on noin puolitoista- tai kaksinkertainen.
Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että ensimmäinen aivoverenkiertohäiriö on jättänyt aivot aiempaa alttiimmiksi vaurioille.
6. Mitä itse voi tehdä?
Ehdoton ykkösjuttu on noudattaa lääkärin suunnittelemaa lääkehoitoa.
Me ihmiset olemme erilaisia. Aina ei ole helppo hyväksyä, että tarvitsen jatkuvaa lääkitystä vakavan sairauden vuoksi. Erityisesti jos AVH on tullut nuorena ilman selkeää syytä ja vaikutuksen jääneet pieniksi, ajatus päivittäisestä lääkkeiden ottamisesta voi tuntua vieraalta. Iäkkäämmille kuntoutujille sitoutuminen lääkehoitoon saattaa olla luontevampaa.
7. Vaikuttavatko elämäntavat?
Omien valintojen avulla on ehdottomasti mahdollista tukea muun hoidon vaikutuksia ja pienentää uusiutumisen riskiä. Lääkitys, säännöllinen liikunta, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä riittävä uni muodostavat yhdessä hyvän kokonaisuuden.
Lisäksi on tärkeää, ettei eristäydy muista ihmisistä. Meillä on ihan kovaa tutkimusdataa siitä, että sosiaalisuus on terveellistä. Olisi siis hyvä pitää sinnikkäästi yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, harrastaa ja käydä kivoissa kulttuuririennoissa. Oman toimintakyvyn muuttuminen sairauden vuoksi voi harmittaa tai jopa hävettää, mutta yksin ei kannata jäädä.
8. Entä mitä ehdottomasti ei kannata tehdä?
Tupakointi on syytä lopettaa viimeistään ensimmäisen aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Savuttomuus on yksittäisistä elämäntapavalinnoista ylivoimaisesti tehokkain tapa välttää uusi sairastuminen. Monesti sairaalajakso on merkinnyt pakollista tupakkalakkoa, ja tämä tilaisuus kannattaa hyödyntää.
Myös runsas alkoholinkäyttö lisää uusiutumisen riskiä. Täysi ehdottomuus ei ole välttämätöntä, vaan viinilasi jouluaterialla tai malja kuohuvaa lapsenlapsen ylioppilasjuhlissa mahtuvat hyvin kuntoutujan kohtuullisiin elämäntapoihin.
9. Millaisia vääriä käsityksiä AVH:n uusiutumisesta kuntoutujilla on?
Valitettavasti välillä kohtaa uudelleen sairastuneita potilaita, jotka eivät ole ymmärtäneet lääkityksen jatkamisen tähdellisyyttä. Pääsääntöisesti verenpaine-, kolesteroli- ja veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys on tarkoitettu pysyväksi, ellei lääkäri erikseen kehota lopettamaan.
Vaikka reseptit umpeutuvat viimeistään kahdessa vuodessa, ei hoidon tarve pääty. Kuntoutujan omalle vastuulle jää reseptien uusiminen.
10. Mitä tehdä, ellei uusiutumisen pelko tunnu väistyvän?
Kannattaa keskittyä asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa. Muutoin voi nauttia rauhassa elämästä.
Kun siis ottaa lääkkeet ja noudattaa suunnilleen kohtuullisia elämäntapoja, pelon ei tarvitse antaa hallita arkea. Elämä on täynnä kaikenlaisia riskejä, eikä AVH:n uusiutuminen ole hyvässä hoidossa välttämättä edes niistä suurimpia. Iloitaan siis täysin siemauksin kulttuurista, luonnosta, perheestä ja ystävistä.
- Teksti: Mari Vehmanen
- Kuva: Mostphotos
